Barokkia,

Barokkia

Projekti : 

Barokki tyyliset 

tuolit

Saimme projektityöksi luokan kesken jokainen yksi 

barokkituoli verhoiltavaksi.

Ulkoapäin tuoli näyttää helpolta verhoiltavalta jopa aloittelijalle, 

mutta onkin yllättävän haastava heti kun soppaan lisää 

vaalean kaiken heijastavan kankaan...

Hommat alkaa tuttuun tapaan purkamisella. 

Tällä kertaa vain istuinosan vaahtomuovi lähti uusittavaksi.

Myös vanut uusittiin kauttaaltaan.

Tässä tuolissa oli todella paljon Y-leikkaus kohtia. 

Ja vähän sai aina jännittää jokaista saksen heilautusta...

Ensin teimme koevedokset lakanakankaasta, 

kunnes uskaltauduimme leikkelemään.

Leikkausten jälkeen nidoimme kankaan kaksinkerroin tunkoon. 

Koristeelliset jalat tuottivat myös hieman hankaluuksia, muoto haluttiin 

säilyttää, joten päädyimme nitomaan kankaan muodon mukaisesti ja

 laittamaan niittien päälle koristenyörin. 

Lopputulos on ainakin tämän tytön mieleen.

Kulmasaumat viimeisteltiin käsinompelemalla.

Etuselkä nidottiin ensin sivuilta, taiteltiin kulmista ja 

nidottiin yläreuna kiinni. 

Alakulmiin leikkasin pienet viillot 

jotta kangas taipuu piiloon ja siisti vaikutelma säilyy. 

Takaselkään tuli pahvi, joka nidottiin samanaikaisesti 

takaselän kankaan kanssa. 

Kangas lankasuorasti pahviin ja tietenkin selkänojaan nähden.

Alareunaan tehtiin jälleen pienet viillot ja 

reuna taiteltiin nätisti piiloon katseilta.

Siinä se nyt on, 

pientä pintaremonttia saanut nätti tuoli.

Tästä työstä sain paljon oppia irti ja on 

ehdottomasti yksi lempi töistäni 

tähän mennessä.

 - Joseffiina

Napittaako?

Projekti:

Syvänapitettu säilytysrahi

Oijjoi! Heti perään toinen työ, josta pidin paaaljon! Varaudu hulluun tekstimäärään koska nyt on asiaa ja kuviakin tuli räpsittyä muutama...

• Rahin valmistaminen alkoi puutyökurssilla. Siellä omin pikku kätösin valmistimme rungon alusta alkaen. Ihastuin puutöihin kyllä heti kun sai jutunjujusta kiinni eikä tarvinnut kokoajan pyytää apua opettajalta. Pyytyöluokassa en paljon kuvia ottanut, tai jos otin niin niistä ei saa ollenkaan selvää... Noh, verhoilublogihan tämä on, sillä se kuittaantuu...

• Kun puutyöt oli saatu päätökseen alettiin verhoiluluokassa tutustumaan syvänapituksen saloihin, joista ensimmäisenä kaavoitukseen. Meille jaettiin monisteet jossa oli hyvin ytimekäs ja tiivis paketti liittyen kaavoihin. 

Syvänapitukseen tarvitset kaksi kaavaa:

1. Kaava vaahtomuoville

2. Kaava kankaalle

• Yllä kuvassa näkyy molemmat kaavat. Yllä vaahtomuovin ja alla kankaan kaava. Näillä pääsee jo pitkälle. Syvänapituksen ''kuvion'' yleensä määrittyy leveydestä ja korkeudesta jolle ne tehdään. Itse olisin ensin halunnut neliön muotoiset kuviot, mutta koska en saanut niitä mitenkään järkevästi sijoitettua niin tyydyin salmiakkikuvioon. Kun lopputulosta katsoo, niin ei se kyllä haittaa.

• Kun kaavat oli saatu rustattua alettiin kiinnittämään juutivöitä kannen kehikkoon. Kiinnitin puristimilla kehikon lujasti kiinni pöytään, asetin kaavani sen päälle ja piirsin kohdat tukirakenteisiin jotta lanka pääsee kulkemaan. Porasin reiät ja aloin pingottamaan vöitä.

Vyöt kiinnitettään 

aina napin reikien 

kohdalle.

• Vöiden sekä joustinkankaan kiinnittämisen jälkeen oli vuorossa vaahtomuovin leikkaaminen ja liimaaminen. Vaahtomuovin paksuus päätetään ennen kun kaavoitusta lähdetään suunnittelemaan, sillä se määrittää kuinka paljon kangaskaavaan tarvitaan työstövaraa suhteessa vaahtomuovikaavaan.

• Vielä 200grammainen vanu vaahtomuovin päälle, siihen reilun kokoiset reijät, sillä jos reijät ovat jääneet liian pieniksi nappi ei uppoa tarpeeksi syvälle. 

Syvänapitukseen tarvitset:

1. Napituslankaa

2. Pryylin (kuvassa lankakerän vieressä)

3. Kaksikärkisen pitkän neulan

4. Vastanapit sekä varsinaiset napit

• Kun kangas on leikattu kaavansa mukaisesti, merkkasin sen nurjalle puolelle napinreikien kohdat. Merkkasin myös rungon alapuolelle, juutivöihin vaahtomuovikaavan mukaisesti napinreikien kohdat.

• Ensin vedin kaksikärkisellä neulalla langan vastanapin kanssa alhaalta ylös, Ylimmässä kuvassa näkyy tätä vaihetta. 

• Toisessa kuvassa olen laittanut kaikki napit kiinni, ja kiristänyt puoliksi samalla asetellen laskoksia. Valkoinen keinonahka osoittautui haastavaksi, sillä kun laskos oli asettunut johonkin asentoon itsestään, sitä oli hankala enää muuttaa...

• Kun laskokset on käännetty kaikki samaan suuntaan ja näyttävät hyvältä aletaan kiristää niin lujaa kuin pystytään. Langan pätkät solmitaan muutamaan kertaan napin alle ja pätkästään ylimääräiset pois. Sivut kiinnitin vastalaskoksilla.

Tältä näyttää syvänapitettu kanteni alapuolelta.

Napit on oltava niin kireällä 

että vastanapit painuvat kuvanmukaisesti vyöhön kiinni eikä niitä saa sormin liikuteltua.

- Joseffiina