sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Projekti: 

Asiakastyö II




Viimeksi paikoilleen saamani pehmustuksen jälkeen oli kaavoituksen aika.
Alunperin tuolissa ei ollut ompelusaumoja ollenkaan. Päätimme kuitenkin ommella selkänojan niin sanotusti pussiin. Näin tuolista tulee viimeistellymmän sekä ruhdikkäämmän näköinen.





  • Työ eteni samoja vaiheita noudattaen kuin aikaisempikin asiakastyö. Ensin heftattiin lakanakangas tuolin selkänojaan ja piirrettiin saumapaikat, ompelumerkit sekä muut tarvittavat merkinnät.
  • lakanakangas nidottiin kaavapahviin ja kaava sekä sen merkinnät jäljennettiin pahvikaavaksi, josta ommeltiin lakanakangas vedos. Samalla nähdään tarvitseeko kaavaan tehdä muutoksia.
  • Tässä kyseisessä kaavassa ilmeni ongelma kahden yläkulman kanssa sillä kaavassa tämä kohta oli aivan liian pyöreä. Ongelma korjattiin suoristamalla hieman pyöreyttä ja mallaamalla sitä tuolin kulmiin.




  • Kun kaavan muutokset oli valmiit aloitin oikean kankaan leikkaamisen. Tämä kangas oli todella helposti purkautuva joten käytin sen saumurin kautta ennen ompelemista.
  • Hyvien merkitöjen ansiosta oikean kankaan ompeleminen ei tuottanut ongelmia.




  •  Kun tuolin selkänojan ompelu oli valmis ja istuva lisäsin takaselkään pahvia jonka kiinnitin niiteillä paikoilleen niin että selkänojan yläsauman saumavara jäi pahvin alle. Näin kangas pysyy ajansaatossakin oikealla paikallaan. 
  • Pahvin päälle vielä 100grammainen vanu muutamalla niitillä kiinni ja aloin laskemaan huppua vähitellen alas. Sivusaumojen saumavarat katsoin ''sisäänpäin''.


  • Jos selkänojan hupun ompeleminen kävi kuin tanssi niin Y-leikkauksen suorittaminen aiheutti jännitysmomentin ja hikikarpaloita.
  • Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy Y-leikkauksen ääriviivat. Kun kangas käännetään edestä taakse Y-leikkaus läpäisee puuosan ja kangas istuu nätisti.




  •  Istuinosa kiinnitettiin ennen selkäosuutta niitein ja kulmat taiteltii nätisti niin että sauma näkyy sivulla eikä edessä.
  • Selkänojan kangas naulattiin vasemman kuvan mukaisesti istuinosan kankaan päälle. 
  • Istuin osan kulmat ommeltiin vielä käsin umpeen, jotta saadaan mahdollisimman siisti lopputulos.




  • Viimeisenä silauksena vielä jäljittelin ruuvinpäälle samanlaisen puutapin kuin alkuperäisessäkin tuolissa. Valitsin oikeankokoisen puutapin jonka liimasin kevyesti ruuvinreikään. Sahasin poikki ja hioin sileäksi. Valitsin vielä puunsävyyn sopivan petsin ja voilá, valmis!



Siinä se nyt on; toinen asiakastuoli valmiina.



Tämän työn parissa opin paremmin kuinka kaavoja tehdään sekä opin ompelemaan selkänojan pussiin. On ihanaa oppia jokaisen työn ohella jotakin uutta. 

Olen kyllä ylpeä tästä tekeleestäni.
Pikkuhiljaa hyvä tulee ja harjoittelu tekee mestarin! 
Uusia haasteita odotellessa...


- Joseffiina